Kirjoitin facebookin sivuille postauksen, ”Haluaisitko kuulla, mitä hyötyjä konflikteista voi olla työyhteisöissä? Jos kiinnostuit, tulen mielelläni kertomaan”.
Yksi lukija kommentoi siihen, että ”tuo on mahdoton ajatus, kun on itse konfliktin keskellä.” Tuo kommentti herätti minut pohtimaan käsitettä ”mahdoton ajatus”. Olen kiitoksen velkaa kommentoijalle ajatuksen herättämisestä!
Mistä mahdoton ajatus syntyy?
Mahdoton ajatus ei voi syntyä omissa aivoissa, koska ajatus on mahdoton. Mahdottomia ajatuksia voi nähdä tai kuulla omassa ympäristössään muiden ajattelemina. Silloin kun niihin törmää, huomaa ajattelevansa: ei toimi, ei toimi minulle, ei toimi koskaan/yleensäkään/kenellekään. Mahdottoman ajatuksen torjuu vaistomaisesti ja siihen reagoi kielteisesti.
Ja kuitenkin jollekin ajatus on ollut mahdollinen. Muuten se ei tulisi näkyväksi omassa ympäristössä. Muuten siihen ei törmäisi, eikä sitä alkaisi vastustamaan.
Voiko ajatusta ajatella, vaikka se on mahdoton?
Kerran ajatukseen törmättyään, on mahdollista alkaa pohtimaan sitä. Jos jollekin tuollainen ajatus tai toiminta on mahdollista, mitä pitäisi tapahtua, että se olisi minulle mahdollista? Voisinko muuttaa tuon mahdottoman ajatuksen vaikka toiveeksi? Tai voisinko vähän pienentää sitä, tulisiko siitä silloin mahdollinen ajatus?
Onko sinulla ollut aiemmin mahdottomia ajatuksia? Minulla on!
Kun innostukseni nousi asian pohdinnassa, löysin ajatuksia, jotka olivat aikaisemmin olleet minulle täysin mahdottomia, mutta jotka olivatkin nyt osa elämääni. Mahdoton oli muuttunut mahdolliseksi. Ennen kuin erosin avioliitostani, oli ero mahdoton ajatus. Se oli ajatus, jonka torjui välittömästi. Kuitenkin elän nykyään vapaana naisena tyytyväisenä ja onnellisena.
Kokopäiväinen yrittäjyys oli aikaisemmin mahdoton ajatus, koska se sisälsi niin suuren taloudellisen riskin. Elämä on ohjannut minut kuitenkin yrittäjäksi, joka elää taloudellisen riskinsä kanssa tyytyväisenä. Jotakin minussa muuttui ja uskalsin alkaa ajattelemaan ajatusta, joka muuttui todellisuudeksi.
Sukeltaminen oli joskus ihan mahdoton ajatus. Ahtaanpaikankammo iski jo miettiessä jonkun toisen sukeltamista. Halusin tehdä jotain sellaista, jota pelkään suunnattomasti. Keksin kauhukseni sukeltamisen ja totesin että se on siinä. Kävin kokeilemassa sitä ja olen ylpeä kokeilustani, vaikkei minusta sukeltajaa tullutkaan. Sekään ei ole enää mahdottomien ajatusten joukossa.
Mahdottomat ajatukset ovat omaa toimintaa rajoittavia
Löydätkö itseltäsi jonkin sellaisen mahdottoman ajatuksen, jolla rajoitat omaa kehitystäsi, toimintaasi tai elämässä eteenpäin menemistä? Tai estät itseäsi saamasta huikeaa kokemusta jostain, koska se on liian vaikeaa, pelottavaa tai et ole vain koskaan kuvitellut tekeväsi sitä?
Varmasti löytyy sellaisiakin mahdottomia ajatuksia, joita ei koskaan halua toteuttaakaan esimerkiksi sen takia, että kyse voi olla moraalin väärälle puolelle menemisestä. Ne ajatukset saavatkin jäädä mahdottomiksi.
Mahdottoman ajatuksen mahdollisuudet
Miten mahdottoman ajatuksen mahdollisuuksia voi avartaa? Esimerkiksi konfliktiasiassa: Mitä pitäisi tapahtua, että konflikti muuttuisi hyödylliseksi kannaltani? Miten minä voisin toimia, että saisin hyötyä konfliktistani? Voisinko muuttaa ajatuksen toiveeksi siitä, että konfliktista saataisiin jotain hyötyä? Jos kysymyksistä nousee uteliaisuus ja halu ottaa selvää tai tietää lisää, on mahdoton ajatus kaivanut tiensä jo ajattelukeskukseen ja alkanut muuttua mahdolliseksi.
Sieltä se voi muuttua myös toiminnaksi. Jos mahdotonta ajatusta on mahdoton muuttaa mahdolliseksi, valmentaja voisi toimia mahdollistajana ajatusta aukaisevilla kysymyksillä. Ellei avunpyyntö ole sinulle mahdoton ajatus…vielä.
Kirjoittaja on Leena Koivu, Kriisivalmentaja
Uskalla Innostua -tiimi