Tulipahan koettua nolo tilanne. Tosin se mikä musta tuntuu nololta, ei välttämättä sinusta ole yhtään mitään. Jokatapauksessa näin kävi. Tässä postissa jaan sinulle oman juuri tapahtuneen minulle aidosti nolon tilanteen ja lisäksi kerron mitä voit tehdä sellaisella hetkellä olosi parantamiseksi ja mitä voit tehdä myöhemmin mikäli tuo tilanne häiritsee sinua. Olimme sopineet tanssiesitykseen menosta. Olen huomannut, että tälläisissä esityksissä on hyvä olla ajoissa, jotta pääsee yleensäkin sisään. Itse esitys oli Helsingissä ja sitä ennen olin töissä toimistollamme Espoossa. Kuljen yleensä pyörällä Helsingin ja Espoon väliä, niin myös tälläkin kertaa. Työt vähän venyivät ja lähdin hieman tiukalla aikataululla ajamaan pyörällä Helsinkiin. Jos pikakelataan varsinaiseen tilanteeseen... Saavuin paikalle kolme minuuttia myöhässä, ovet olivat jo kiinni ja jouduimme menemään täyden salin edessä olevaan riviin keskelle. Väistellen ja anteeksi pyydellen tottakai. Ehdimme juuri istua kun esitys alkoi ja tuskin olisimme enää edes saaneet tulla sisään. Kerrankin saimme paljon huomiota sisääntulolla... Istumisen jälkeen tajuan olevani hienosti pukeutuneiden ihmisten keskellä hyvinkin hienossa seurassa. Itse puoliksi lenkkikamppeissa, hikisenä ja myös sen hajuisena. Minä kun en ehtinyt käydä vaihtamassa vaatteita tai edes hengähtää ennen kuin juoksin esitykseen. En myöskään tiennyt yhtään mihin esitykseen olin tulossa, koska noudatin vain kutsua. Mieleeni ja kehooni iski vahva nolous, joka varmasti näkyi myös naamalta. Halusin hautautua syvälle penkkiin näkymättömiin ja niin myös tein. Kysyin seuralaiseltani, että miten kauan esitys kestää ja hammasta purren mietin miten selviän esityksen loppuun. Ja näin tämä olisi voinut jatkua koko esityksen ajan. Olin kuitenkin tullut viettämään kulttuuri-iltaa ja nauttimaan olostani teatterissa. Niinpä otin pari syvää hengitystä, huokaisin helpotuksesta ja siirsin keskittymiseni noloudesta juuri alkaneeseen esitykseen (joka muuten oli aivan loistava!) ja siihen, että kehossani oli hyvä ja rauhallinen olla.
Aina voi miettiä mitä muut miettivät ja ajattelevat. Harvoin kuitenkaan sitä voi tietää katseen perusteella. Jokainen mokaamme joskus, joten silläkään ei ole mitään merkitystä. Toiselle moka on kasvun paikka, toiselle naurun paikka. Sen ei siis tarvitse olla murheen paikka. Viime viikolla kuulin myös Kangasniemen kirjaston kulttuuridiplomin esittelytilaisuudessa hyvän lauseen, joka meni suunnilleen näin: "Kun muut vasta miettivät aloittamista, niin me yleensä olemme jo mokanneet.". Onpa kyse sitten mokasta tai nolosta tilanteesta niin tee päätös, haluatko tehdä itsellesi ikävän olon vai haluatko nauttia siitä mitä olet alkanut tekemään ja tehdä sen loppuun hyvillä mielin. Hyvän päätöksen jälkeen etsi mielestäsi jokin hyvä tunne, keskity siihen ja anna muiden ajatella mitä sitten ajattelevatkin. Todennäköisesti he ovat jo siinä vaiheessa muutenkin unohtaneet sen mitä luulet heidän ajatelleen. Omassa tapauksessani olisin voinut jäädä murehtimaan muiden mielipiteitä ja en olisi saanut nauttia showsta ollenkaan. Kun kerran olin jo paikalla niin kuin olin, niin esityksestä nauttiminen oli paras vaihtoehto. Muuten olisi jäänyt show väliin ja siitä ei olisi ollut etua kenellekään: Esiintyjille, katsojille tai minulle.
Jos asia jää mieleesi vaivaamaan niin selvitä ensiksi millä tavalla se vaivaa mielessäsi: Onko se esimerkiksi mielikuva, jossa näet tilanteen uudestaan vai onko kyseessä jokin ääni, joka muistuttaa tapahtuneesta uudestaan. Mielikuvan tapauksessa voit mielessäsi kirjaimellisesti työntää tuon mielikuvan kauemmaksi ja samaan aikaan huomaat kuinka tuosta tapahtumasta tulee sinulle etäisempi ja samalla siihen liittyvä tunne pienenee. Kun olet vienyt kuvan mielessäsi kauemmaksi, voit halutessasi tehdä siitä vielä pienemmän ja kelata takaperin koko tapahtuman lopusta alkuun. Äänen tapauksessa tykkään itse käyttää mielikuvitusta. Esimerkiksi niin, että jos jonkun kommentti tai oma sanomani ajatus tilanteesta häiritsee niin kuuntelen saman asian uudestaan, mutta vaihdan hieman äänen sävyä. Erilaisen kokemuksen tuo, jos kuuntelet nolostuttavat kommentit Aku Ankan tai Repe Sorsan äänellä. Kokeile ja kokemuksista voit heittää kommenttia alle. Kerro myös jos ei onnistu niin kerron muita tehokkaita tapoja tähän asiaan...
Loisto viikkoa ja elämää!
Innostavin terveisin
Ilkka Uskalla Innostua ik@uskallainnostua.fi
www.uskallainnostua.fi P. S. Joko sinulle tulee Suomen innostavin viikkokirje?
